Päivitetty: 24.9. 2026

Tähdenlennot ja meteoriparvet 2026–2027

Tähdenlento on yksi yötaivaan yksinkertaisimmista ja kauneimmista näyistä. Useimmat niistä tulevat säännöllisinä parvina: Maa kulkee joka vuosi komeettojen jättämien pölyvanojen läpi, ja pienet hiukkaset palavat ilmakehässä kirkkaina valojuovina. Koska Maa ylittää samat vanat samoina päivinä, suuret meteoriparvet palaavat joka vuosi lähes samoina päivämäärinä. Tässä on tärkeimpien parvien kalenteri ja vinkit niiden katseluun.

Näin katselet tähdenlentoja

Lähde pois kaupungin valoista – mitä pimeämpi taivas, sitä enemmän meteoreja näet.
Kaukoputkea tai kiikareita ei tarvita; paljas silmä on paras, koska meteoreja voi näkyä missä kohtaa taivasta tahansa.
Anna silmien tottua pimeään 20–30 minuuttia ja pidä puhelin taskussa.
Parhaat tunnit ovat yleensä puolenyön jälkeen ja ennen aamunkoittoa.
Kirkas Kuu himmentää heikommat meteorit, joten katso kuukalenteri ennen lähtöä.
Pukeudu lämpimästi, ota mukaan viltti tai aurinkotuoli ja ole kärsivällinen.

Kvadrantidit – tammikuun alku

Vuosi alkaa yhdellä voimakkaimmista parvista. Kvadrantidit ovat aktiivisia joulukuun lopusta noin 12. tammikuuta asti, ja niiden huippu on 3.–4. tammikuuta välisenä yönä, jolloin ihanteellisissa oloissa voi näkyä jopa 120 meteoria tunnissa. Huippu on lyhyt, vain muutaman tunnin mittainen. Ne näyttävät tulevan Karhunvartijan tähdistöstä, ja ne on nimetty jo kadonneen Quadrans Muralis -tähdistön mukaan.

Lyridit – huhtikuu

Lyridejä on havaittu yli 2 500 vuoden ajan, pidempään kuin mitään muuta parvea. Niiden huippu on noin 22.–23. huhtikuuta, ja silloin näkyy vaatimattomat 15–20 meteoria tunnissa, mutta joskus ne yllättävät kirkkailla tulipalloilla. Niiden lähde on Thatcherin komeetta.

Eta Akvaridit – toukokuu

Eta Akvaridit ovat aktiivisia huhtikuun puolivälistä toukokuun loppuun, ja niiden huippu on noin 5.–6. toukokuuta. Ne ovat peräisin Halleyn komeetan pölystä. Ne näkyvät parhaiten eteläiseltä pallonpuoliskolta; Suomessa kevätyöt ovat niiden katseluun jo liian valoisia.

Perseidit – elokuu

Vuoden suosituin parvi. Perseidit ovat aktiivisia heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun, ja niiden huippu on 12.–13. elokuuta välisenä yönä, jolloin näkyy 60–100 nopeaa, usein värikästä meteoria tunnissa. Ne ovat peräisin Swift–Tuttlen komeetasta. Suomessa elokuun yöt ovat jo riittävän pimeitä niiden katseluun.

Orionidit – lokakuu

Halleyn komeetan toinen parvi, jonka huippu on noin 21.–22. lokakuuta ja joka tuottaa noin 20 meteoria tunnissa. Orionidit ovat nopeita ja jättävät joskus hehkuvia vanoja.

Leonidit – marraskuu

Leonidien huippu on noin 17.–18. marraskuuta. Useimpina vuosina ne ovat heikkoja, mutta noin 33 vuoden välein ne ovat tuottaneet näyttäviä meteorimyrskyjä, joissa on nähty tuhansia meteoreja tunnissa. Niiden emokappale on Tempel–Tuttlen komeetta.

Geminidit – joulukuu

Monen havaitsijan mielestä vuoden paras parvi. Geminidit ovat aktiivisia noin 4.–20. joulukuuta, ja niiden huippu on 13.–14. joulukuuta välisenä yönä, jolloin näkyy jopa 120–150 meteoria tunnissa lähes koko yön ajan. Poikkeuksellisesti ne eivät ole peräisin komeetasta vaan asteroidista 3200 Phaethon.

Tähdenlennot astrologiassa ja kansanperinteessä

Ihmiset ovat aina antaneet tähdenlennoille erityisen merkityksen. Monissa kulttuureissa putoava tähti oli maailmaan saapuva sielu tai onnen merkki, ja tapa toivoa jotakin tähdenlennon nähdessään elää yhä. Astrologit tulkitsevat tähdistön, josta parvi näyttää tulevan, pieneksi symboliseksi vihjeeksi: Geminidien sanotaan suosivan viestintää ja uusia ideoita, Perseidien rohkeutta ja intohimoa. Uskoi mihin tahansa, yö meteoreja täynnä olevan taivaan alla on kaunis hetki pysähtyä ja miettiä, mitä todella toivoo.